TIEDÄTKÖ SEN TUNTEEN

Sunnuntai 18.11.2018 klo 15:24 - Erätuulia

Vapaapäivä. Nousen sängystä. Jahas, kurkku on kipeä. Suunnitelma salille lähtemisestä kariutuu siihen. Aurinko paistaa, mutta turha lähteä lenkille. Mietin, montakos neliötä tässä kämpässä on. En muista, mutta niitä on aika vähän. Kävelisikö olohuoneen peuramattoa ympäri vai kolme metriä pitkää eteiskäytävää edestakaisin. Kumpikaan vaihtoehdoista ei houkuta, joten istun alas kirjoittamaan.

Arki on parasta. Arki on parasta siitä syystä, että silloin voi käydä töissä ja treenaamassa, minkä jälkeen on ilta ja voi mennä nukkumaan. Arkena ei ole aikaa miettiä sitä loputonta koti-ikävää, joka minulla on.

IMG_20180120_175652_507.jpg


Tiedätkö sen tunteen, kun olet vieraassa paikassa. Siinä ei pitäisi olla mitään vierasta, sinähän asut siellä. Mutta et kuulu sinne. Olet outo. Koirasikin on outo. Kuulostat Juha Miedolta.

Ensimmäisenä päivänä, kun asuin täällä, minulle sanottiin, että "puhu saatana suomea". Kerran minua vietiin huoneesta toiseen kuin sirkusapinaa nauraen ja kehottaen minua sanomaan jotain: "Hei, kuunnelkaa, kuunnelkaa nyt kun tää puhuu!" Tästä tapauksesta avauduin kerran kaverilleni, ja hän sanoi, että "no ala sitten puhumaan yleiskieltä jos et jaksa kuunnella". Ei, minä en ala puhua yleiskieltä, vaan muut voivat opetella käytöstavat.

IMG-20181117-WA0020-01.jpeg

Olen asunut nyt kolme vuotta jossain muualla kuin Etelä-Pohjanmaalla, ja murre jaksaa ihmetyttää jotakuta edelleen päivittäin. Olen ylpeä juuristani, ja tottakai suurin osa palautteesta on aina positiivista, mutta ymmärrätte varmaan, ettei aina jaksaisi.

Kun kuulen jonkun muun puhuvan samaa murretta kanssani, se on kuin musiikkia korvilleni. Tällaisen henkilön kanssa on erityinen ilo keskustella. Voin käyttää kaikkia parhaita sanoja, joita en voi käyttää muiden kanssa, sillä en jaksa selittää mitä ne tarkoittavat - sanan merkitys pitää vain tietää. Voin ilmaista itseäni puheen kautta täydellisesti toisen eteläpohjalaisen ihmisen seurassa. Tähän pystyy varmasti samaistumaan jokainen, jolla on kotiseutunsa murre vielä tallella, oli sitten mistä päin Suomea tahansa. Ymmärrän ulkomaalaisia, jotka opettelevat suomen kieltä, eivätkä pysty ilmaisemaan asioita sillä tavalla kuin haluaisivat, sillä heidän kielitaitonsa on vielä puutteellinen. Sen täytyy olla erittäin turhauttavaa.

DSC_6879-01.jpeg

Pidän eri murteista, ne ovat rikkaus. Erityisesti pidän Turun ja Oulun murteista ja eri murteista saa aikaan hyviä keskusteluja. Lähipiirissäni on eräs, jonka murteelle naurettiin 15 vuotta sitten. Hän lopetti murteen puhumisen siihen paikkaan. Puhetyyli on jokaisen henkilökohtainen asia samalla tavalla kuin ulkonäkö, joten sitä kommentoidessasi noudata erityistä varovaisuutta.

Kerran kesällä kävi sillä tavalla, että eräs mies tuli puhumaan kohtalaisen leveää eteläpohjanmaata paikassa, jossa sitä kaikista vähiten odotin kuulevani. Se iski kalloon kuin olisi halolla päähän lyöty. Hetken tunsin olevani kotona. "Ulkonäköön ihastutaan, sisimpään rakastutaan", kuuluu sanonta. Aivan ensiksi kuitenkin ihastuin murteeseen ja vasta sitten rupesin katsomaan, että mikäs mies tuo näin muuten on. No se oli teuvalaiseksi ihan ookoo ja nyt haluaisin herätä hänen vierestään joka päivä.

Screenshot_20181007-135022-01.jpeg

En tule olemaan varmaan koskaan niin onnellinen kuin sinä päivänä, kun saan taas olla kotona. Pysyvästi.

Tuulia



1 kommentti . Avainsanat: Etelä-Pohjanmaa