KEHRÄN JA NELLIN LUONNE-EROT

Tiistai 11.6.2019 klo 18:13 - Erätuulia


Kehrä on ollut meillä kohta kuukauden verran ja suomenajokoira Nelli reilun viikon. Kehrä on ollut alusta asti tosi rohkea ja reipas pentu, ja on itkenyt ainoastaan silloin, kun se on teljetty portin taakse, eikä ole saanut olla muiden kanssa samassa tilassa. Kun Nelli tuli meille, Kehrä meni heti intoa uhkuen tutustumaan uuteen kaveriin, repimään sitä korvista ja muualtakin nahasta. Aluksi Nelli arasteli sitä ihan hirveästi ja löi lähinnä maata, mutta se oli totisesti alkukankeutta. Jo seuraavana päivänä Nelli ryhtyi leikkiin mukaan, eikä mennyt kauaa, kun se alkoi antaa Kehrälle samalla mitalla takaisin kolmiokorvaa purren ja niskanahkaa retuuttaen. Nelli painaa nyt jo Kehrää 700g enemmän, vaikka näyttää vielä Kehrää pienemmältä. Kohta Nelli menee Kehrän ohi, että heläjää.

DSC_0005_2.JPG

Nelli on vähän mammantyttö. Se tietää, että namutätillä on taskussaan aina herkkuja. Kun tirpat päästetään tarhasta pihaan vapaaksi, Kehrä ampaisee täyteen vauhtiin toiselle puolelle pihaa ja Nelli taas jää jalkoihin pyörimään taskua tuijottaen. Hetken päästä tasku ei kiinnostakaan enää niin paljon kuin leikit Kehrän kanssa. Vapaina ollessaan tirpat leikkivät ihan kokoajan. Ne joko juoksevat yhdessä tai painivat. Kaiken, mitä toinen tekee, toinen tekee perässä. Jos toinen menee juomaan, toinenkin menee. Jos toinen juoksee terassin alle, toinenkin juoksee. Jos toinen tulee mun tai Teuvalaasen luo, toinenkin tulee. Jos toinen hyppää kiven päälle, toinenkin yrittää. Kaikki toiminta tapahtuu lähes täydellisessä symbioosissa. 

DSC_0034_2.JPG

DSC_0060_2.JPG

Kehrä on itsenäinen ja sähäkkä, kun taas Nelli on rauhallinen ja seurallinen. Kehrää kiinnostaa pallonheitto nappulaa enemmän, kun taas Nelliä ei kiinnosta lelut juurikaan, mutta makkaranpalan eteen tehdään vaikka mitä. Nelli oppi tulemaan vihellyksestä luokse melkein heti, kun sen lahjoi makupalalla. Kehrä ei oppinut sitä yhtä nopeasti, mutta Nellin rinnalla senkin kehitys on alkanut tuottaa tulosta. Kehrä selkeästi tunnistaa jo oman nimensä. Nellin kanssa ei olla oikeastaan muuta vielä treenattukaan, mutta Kehrän kanssa on opeteltu jo koppelonsiiven pois ottamista ja vähän muitakin temppuja. Molempia tirppoja on häiritty syömisen aikana ja ne ovat saaneet syödä myös samalta, isolta lautaselta.  Tirppoja on myös käsitelty ja kopeloitu päivittäin. Nellille on herännyt myös jahtaamisvietti, se rakastaa juosta Kehrän perässä, vaikka koordinaatiokyky ei ole vielä parhaasta päästä. Kehrä sen sijaan painaa häntä suorana pakoon, ja osaa kyllä paeta myös meikäläistä, jos on ottanut suuhunsa jotain kiellettyä. 

DSC_0029_2.JPG

Nelli välillä itkeskelee, kun tirpat laitetaan leikkituokion jälkeen tarhaan, mutta Kehrä ei enää juuri lainkaan. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että Nelli on kaksi viikkoa nuorempi, ja tuossa kohtaa pentuaikaa se ero on iso. Molemmat pennut ovat todella kultaisia ja saavat kyllä joka päivä hymyn omistajiensa huulille.

Tuulia



Avainsanat: suomenpystykorva, suomenajokoira, suomalaiset rodut


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini